Kuulumisia mm. mätsäreistä

Nyt onkin ollut pitkä tauko blogiin kirjoittamisessa, muutimme välistä kerrostalosta omakotitaloon, ja omien rajallisten voimien vuoksi ei ole oikein ehtinyt tai jaksanut blogia päivittää.

Koulutuksissa olemme Hupin kanssa käyneet yhä edelleen, tosin Koirakoutsin valmennus loppui taas tällä erää, samoin Valkeakosken kennelkerhon arkitottelevaisuus, mutta Jonnan jatkokurssilla olemme edelleen käyneet, viimeksi paikallaan makuuta harjoitellen. Hieman kärsivällisyyttä vielä vaatii Hupilta tuo harjoitus.

Erilaisissa match show'ssa olemme myös alkaneet käymään, ja tänään sitten ilmoitin Hupin jo ihan oikeaan kaikkien rotujen näyttelyynkin täällä Valkeakoskella. Elokuussa sitten menemme 7-9-kuisten pentuluokkaan. Ensimmäisissä mätsäreissä (Haukilassa ja Valkeakoskella) juosten esittämisen kanssa oli suuria vaikeuksia, ja varsinkin Valkeakosken mätsäreissä meni ihan pelleilyksi etenkin kakkoskehä. Hupi siis hyppi ravaamisen sijaan ja yritti purra hihnaansa. Tuohon otin sitten kurinpalautuksen äitini neuvosta, kun hänen kanssaan harjoittelimme näyttelyravia, jouduin komentamaan jo aika kiukkuisesti mutta sain kuin sainkin Hupin rauhoittumaan, ja seuraavissa mätsäreissä Tampereen Kalevassa ravit sujuikin tosi hyvin.

Näyttelyseisottamisen kanssa on kylläkin edelleen ongelmia. Tällä hetkellä keskityn siihen, että palkkaan Hupia pelkästään paikallaan seisomisesta, en vielä yritäkään nostella sen häntää tai asetella sen jalkoja, kunhan saisin sen ymmärtämään käskyn "asento" tarkoittamaan pitkään paikallaan seisomista (erotuksena "seiso"-käskystä, jonka olen ajatellut enemmän rallyn puolelle tarkoittamaan liikkeestä seisahtumista tms). Katsotaan miten tuo lähtee sujumaan. Hitsi kun piti ekaksi koiraksi hankkia tämmöinen rotu, joka on kohtuullisen haastava esitettävä näyttelyssä, kun siihen kuuluu tuo hännän pitely ja jalkojen asettelu ja pään pito ylhäällä jne... :D Tosin eihän mulla ollutkaan mikään tarkoitus alkaa Hupin kanssa näyttelyitä sen enempää harrastamaan, vaan pääpaino on siinä rally-tokossa, mutta toisaalta miksei, ja näin pentuaikana on jo pelkästään sosiaalistamisenkin vuoksi mielestäni ihan hyvä edes noita mätsäreitä muutama kiertää. En tiedä olisinko oikeaan näyttelyyn ilmoittautunutkaan, jos ei sattumalta olisi sattunut näin lähelle.